Appendix | Instagram Appendix Official | Facebook Appendix Official | MySpace Appendix | Youtube Appendix | Twitter

Vuonna 1981/1982 Vesku Koivusalo perusti bändin Olli Lindholmin ja Juha Rauängin kanssa.

Olli: Olin perustanut Yön vuonna -81, mutta kitaristimme Jani Viitanen meni sitten melkein samantien armeijaan. Halu soittamiseen oli kova ja kun tutustuin Pelmun (Porin elävän musiikin yhdistys) kautta Vesku Koivusaloon, yhtyeen puuhamieheen ja energiapakkaukseen, niin perustimme Yö-basisti Juha Rauängin kanssa kolmimiehisen Appendixin. Minulla oli kova hinku tehdä biisejä, ja omia lauluja oli pakko saada esille.
Aivan alussa Jussi Hakulinen lauloi muutamissa treeneissä.
Jussi: Siellä Appendixin treenikämpällä naulattiin aina kiinni lattiaan, jos sattui sammumaan. Mm. kuuluisa Soppa-Simo makasi siellä vuorokauden kuset housuissa, kun se oli unohdettu sinne.
Jussi kuitenkin jäi pois jo ennen ensimmäistä keikkaa, josta hänen mukaansa muodostuikin melkoinen katastrofi. Kamaa lensi lavalle ja poliisi keskeytti koko konsertin. Jussi teki kumminkin sanat yhteen Suomi-punkin legendaarisimmista biiseistä, Ei Raha Oo Mun Valuuttaa.

Keväällä -82 kolmimiehinen Appendix matkasi Lempäälään tekemään ensimmäistä EP:tään, jonne pyydettiin mukaan ryyppäämään ja hauskaa pitämään myös Mikki Borgersen. Tuolla EP:llä Mikki lauloi myös taustoja.

Mikki: Kivaa oli ja loppukeväällä -82 Olli sit pyysi mut mukaan laulajaksi, jotta pystyi itse keskittymään sekoiluihin kitaransa kaa.
Saman vuoden syksynä Yö palasi telakalta Janin tultua siviiliin ja Olli ja Liuhu jättivät Appendixin.

Kun A-henki iskee ei siitä irti pääse. Mikki ja Vesku kelasivat ettei näin mahtavaa juttua voi lopettaa näin. Eihän bändi ollut ollut kasassa vielä vuottakaan, ja nyt muka hajoo. Pakko jatkaa.

Ainakin kitaristi oli saatava jotta vittuilu voisi jatkua.

Siis: ihmisille ja asioille joita vihattiin. Poliiseille, jotka siihen aikaan käski ihmislauman hajaantua vaikka kyseessä oli kahden punkkarin seisoskelu yleisellä kävelykadulla. Siihen, että vanhat tanssipaikat oli muutettu koko-kansan diskoiksi. Siihen, että suuret ikäpolvet porskutti baareissa omaa hyvyyttään ja kertoi rakenteneensa tän maan. Siihen, että hyvä olo ollut ei.

Ja niin soitettiin Jaska Karumolle, joka oli soittanut Mikin kanssa aiemmin Jolloin Järjestetään-yhtyeessä.

Bassoon Tomi Hyppänen (Raita). Parin viikon treenaamisen jälkeen bändi paineli studioon, mistä sessiosta oli tulla yksipuolinen LP.

Mikki: Päätimme kuitenkin ottaa vielä toisen studio-session, koska jälki oli todella paskaa, eikä kaikissa biiseissä ollut edes kunnon sanoja. Ja vielä loppuvuonna -82 äänitettiin ja miksattiin kahdessatoista tunnissa LP "Ei Raha Oo Mun Valuuttaa".
Seuraavana Keväänä Appendix teki EP:n Huora EP:n, jolloin Appendix oli mielestäni parhaassa vedossa.

Saman vuoden syksyllä (-83) Raita lähti Turkuun opiskelemaan, ja ehdotti bassoon kaveriaan Tero Vaaraa (Mamba mies). Ehdotus ei ottanut tuulta alleen ja bändi päätyi Tommi Lepistöön, jonka kaiken maailman sekoilut jotenkin tuntuivat sopivan bändin luonteeseen. Mies mm. meni kirjastoon töihin, ja sai potkut jo ensimmäisenä työpäivänään. Veskun mukaan kaveri oli suunnilleen Maukka Perusjätkän näköinen, ja kun tämä sitten pukeutui duuniin naisten vaatteisiin ja yritti puhua asiakkaille Ranskaa.

Samana syksynä bändi teki myös toisen levyn "Top Of The Pops" ja esiintyi TV:ssä "Antaa Palaa" ohjelmassa, jossa soitti biisin "Kuitenkin Kuolemme".

Mikki: Olimme menossa Pasilaan kuvauksiin, ja matkalla oltiin yötä Wileniuksen luona, ja litkittiin vinettoa. Myös Degadenz Ville asui noihin aikoihin Heikin luona ja piti myytäviä tavaroita huoneessaan. Tietysti komppasimme, mitä punk kamaa sieltä löytyisi seuraavan päivän esitystä varten. Itse löysin muistaakseni paidan, muut jotain niittivöitä. Me muut jatkoimme dokaamista Tommi Lepistön viipyessä ja viipyessä huoneessa jossa kamoja säilytettiin, kunnes vihdoin tuli ulos.. Oli jätkä laittanut enemmän rautaa päälleen kuin toisen maailmansodan konekiväärikomppania pystyi kantamaan. Hillittömästä naurusta toivuttuamme totesimme, että et kyllä jumalauta jätkä tuu ton näköisenä huomenna Pasilaan.
Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt antaa Tommin vaan tulla, koska muutenkin ammuimme yleisesti aina yli. Se olisi ollut todellista itseironiaa.

Tommi jäi sit jonnekin Juvan keikalle, kun mies ilmoitti muuttavansa Venäjälle.

Vesku: Ennen juvan kaarihallin keikkaa jouduimme mikserin kans putkaan, meillä oli viinapullo, ajat oli sillon semmoiset. Hirveällä selittelyllä pääsimme kuitenkin keikalle, mutta jo pahasti myöhässä. Basisti oli ennättänyt vetää itsensä sen verran tukevaan kuntoon, että sammui naamalleen ensimmäisten biisien aikana, yritimme kuitenkin vittuuntuneina viedä keikan edes jotenkuten loppuun. Keikan jälkeen annoimmekin basistille potkut. Jossain vaiheessa kuulin miehen olleen töissä jossakin levy-yhtiössä, leipää ja sorbusta palkaksi pohjalta.
Tuossa vaiheessa bassoon tuli Mika Huhdanpää, joka oli soitellut mm. Destructionssissa. Keväällä -84 Appendix oli taas studiossa tarkoituksenaan tehdä kolmas LP.
Mikki: Jälki oli kuitenkin niin hirveetä, että kielsimme Wileniusta julkaisemasta sitä. Tuli kokeiltu sähkörumpua ja syntikoita. Ja mä koitin laulaa puhtaasti, se kuulosti enemmän teinitytöltä kuin punkilta. (nuo biisit on myöhemmin julkaistu PA ROCK kokoelmalla vuonna 2002)
Kesällä -84 bändi teki sinkun Aamu/ Sanoja nimellä Aktion. Vesku muistelee tuon nimenvaihdos idean tulleen levy-yhtiöiden puolelta. Appendixin maine oli sitä luokkaa, että keikkojakin oli jo vaikea myydä. Pian miehet huomasivat sen olleen kuitenkin virhe ja he haistattivatkin paskat koko touhulle ja jatkoivat omaa juttuaan. Keikkojen lisäksi myös treenikämpällä meno oli villiä, ainaiset bileet käynnissä, porukkaa lappoi ovista ja ikkunoista. Vesku muistelee löytäneensä rumpujensa kalvoista nastoja ja alkaneensa kyllästyä koko touhuun.
Mikki: Syksyllä -84 laitoimmekin bändin jäihin, kun ei vaan enää homma maistunut. Ehkä vittumaisimpana jäi mieleen ainainen tappelu keikkaliksoista, kun oltiin niin kännissä.
Vesku jatkoi musiikkia omalla sarallaan, soitellut mm. bändeissä Mata Hari, Kieltolaki, Mess, Siouxie. Ja on noiden jälkeen tehnyt keikkoja sekä duona että bändinsä kanssa. Sekä tehnyt soololevyjä. Miehellä on myös oma mainostoimisto. Jaska lopetti soittamisen lähes kokonaan. Mikki aloitti työt messutoimistossa ja on kierrellyt maailman messuhalleja vuodesta -85. 90-luvun taitteessa Mikki myös lauloi bändissä Noin Seitsemän Veljestä. Miksa on soitellut muun muassa Wolfmanissa ja on Mikin kanssa samoissa töissä.

Appendix heräteltiin kuitenkin uudestaan.

Mikki: Joo, 80-luvun lopussa teimme yhden keikan ja 90-luvun puolivälissä soitimme pari keikkaa ja teimme EP:n Suomineito. Lepakon hautajaisissa oltiin ja Sami Valverinne on soitellut rumpuja siitä asti kun Veskun omat jutut vievät miehen ajan. 2000 luvulla on vedetty harvakseltaan keikkaa. 2005 oltiin Saksassa rundilla ja suunnitelmissa Japanin sekä Brasilian kiertueet.

Sisältää lainauksia Mika Saastamoisen kirjasta.